mennessä admin | touko 11, 2021 | Minna
Tutkitusti ihmisen hyvinvointiin ja tyytyväisyyteen vaikuttaa merkittävästi hänen kokemuksensa siitä, voiko hän vaikuttaa omaan elämäänsä ja ympäristöönsä. Objektiksi jääminen, voimattomuuden sekä osattomuuden tunteet heikentävät merkittävästi elämänlaatua ja pahimmillaan johtavat masentuneisuuteen ja syrjäytymiseen. Pidemmän päälle ne myös aiheuttavat taloudellisia menetyksiä niin yksilö- kuin kuntatasollakin.
Osallisuuden edistäminen on osa Suomen hallituksen ja Euroopan unionin tavoitteita. Se on nostettu yhdeksi keskeiseksi keinoksi torjua köyhyyttä ja ehkäistä syrjäytymistä. Osallisuutta edistämällä vähennetään myös eriarvoisuutta.
Useissa kansallisissa ohjelmissa ja toimenpide-ehdotuksissa on huomioitu osallisuus ja sen edistämisen merkitys hyvinvoinnille ja terveydelle. Osallisuus on yksi terveyttä edistävä tekijä ja terveyden ja tasa-arvon edellytys. Perustus-, kunta- ja nuorisolaissa käytetään käsitteitä osallistuminen ja vaikuttaminen, jotka ovat väyliä osallisuuteen.
Osallisuuden lisäämisen tulisikin olla aivan peruslähtökohta kaikessa kunnan toimintojen ja palvelujen kehittämisessä.
Osallistamista budjetointiin, työn järjestämiseen sekä palvelujen laadintaan
Osallistamista voitaisiin kunnissa lisätä monella tapaa. Osallistuvan budjetoinnin keinoin voidaan tuoda kunnan rahankäyttöä lähemmäs asukkaita. Sillä voidaan ottaa nuoret mukaan päätöksentekoon sekä suunnittelemaan juuri heille suunnattuja palveluja.
Osallistamalla kaupungin työntekijät esim. oman työnsä suunnitteluun, aikatauluttamiseen ja työn järjestelyyn voidaan parantaa merkittävästi työhyvinvointia sekä saavuttaa jopa säästöjä.
Ottamalla kaupungin palveluja käyttävät ihmiset, esimerkiksi vanhukset ja omaishoitajat, konkreettisesti mukaan palvelujen suunnitteluun sekä kohdentamiseen, voimme saavuttaa palveluja jotka aidosti kohtaavat palvelun tarvitsijat. Samalla palautamme ihmisille heidän oman äänensä, mahdollisuuden vaikuttaa omaan ympäristöönsä ja omaan elämäänsä. Hyödyntämällä digitalisaation antamia mahdollisuuksia erilaiset kyselyt, raadit ja keskustelut voidaan toteuttaa entistä helpommin ja esteettömästi, jos vain halutaan.
Vaikka osallistamista ei tule tehdä vain taloudellisista lähtökohdista, on täysin mahdollista että parantamalla ihmisten omia vaikutusmahdollisuuksia niin heidän käyttämiensä palveluihin kuin myös omaan työhönsä, voimme myös saavuttaa taloudellisia hyötyjä. Ja ainakaan rahaa ei enää haaskautuisi toimimattomiin palveluihin tai turhiin käytänteisiin.
Minna Hölttä
Vihreä kaupunginvaltuutettu ja yrittäjä
(Kirjoitus julkaistu myös Valkeakosken Sanomissa 5.5.2021)
mennessä admin | huhti 28, 2021 | Minna, Yleinen
Valkeakoski on kaunis kaupunki keskellä upeita järvimaisemia. Aivan kivenheiton päässä vihreästä keskustasta on elinvoimaisia metsä- ja luontoalueita, joissa matkailijalla olisi paljon nähtävää ja koettavaa. Kanavan rannan keskusta tuo kaupungin palvelut ja tapahtumat niin reppureissaajan kuin myös venematkailijan ulottuville.
Pandemian myötä matkailu on keskittynyt kotisuomeen ja lähialueille. Ulkoilusta ja lähimatkailusta on tullut trendi, joka varmasti jatkuu myös tulevaisuudessa, etenkin kun globaalilla tasolla pyritään kohti hiilineutraalimpaa elämää. Matkailu voi tarjota työtä ja työpaikkoja tulevaisuudessa entistä useammalle, ja mahdollistaa myös uudenlaisen innovatiivisen yrittämisen, mutta se tarvitsee tuekseen kaupungilta mahdollistamista ja visioita sekä halua satsata myös luontoon ja lähimatkailun kehittämiseen.
Valkeakosken matkailuvalttina upeat vesistöt ja luonto lähellä palvelevaa kaupunkikeskustaa
Tiivis kaupunkikeskusta palveluineen kanavan rannalla, ja vain pienen matkan päässä upeista luontokohteista – harva lähialueen kunta voi sanoa samaa. Toimivat liikuntapaikat sekä suuri kampusalue tuovat omat mahdollisuutensa matkailun kehittämiseen, ja jäähallin osalta tämä onkin kantanut jo hedelmää. Siinä missä palloiluhallin ja jäähallin rakentaminen on nähty pitkällä tähtäimellä kannattavina sijoituksina, tulisi nähdä kannattavuutta myös vihreän keskustan varjelemisessa ja kaupungin lähiviheralueiden suojelemisessa sekä esim. Korkeakankaan alueen kehittämisessä harrastus- ja urheilukäyttöön.
Matkailubuumi ei synny itsestään, vaan se tehdään – tietoisesti, harkiten ja suunnitellen. Emme voi odottaa, että matkailuyrittäjät tai matkustajat löytävät itse perille, vaan tilat ja ympäristö on tehtävä matkailun kannalta houkutteleviksi ja toimiviksi ja markkinointiin on panostettava. Toimivat ja monipuoliset luontopolut, laavut, venelaiturit ja esim. esteetön kulku vaikkapa luonnonsuojelualueelle ovat keinoja, joilla mahdollistetaan matkailuelinkeinon kasvua. Samalla täytyy kaavoituksen kautta varmistaa, että näitä vetovoimatekijöitä ei hukata kaupungin kehittyessä ja kasvaessa.
Minna Hölttä
Vihreä kaupunginvaltuutettu ja yrittäjä
Kirjoitus julkaistu myös Valkeakosken Sanomissa 19.4.
mennessä admin | loka 10, 2020 | Minna
Kotimainen ruuantuotanto on Suomen huoltovarmuuden kivijalka ja vahvistaa maaseudun elinvoimaa. Maataloutemme kärsii kuitenkin monista haasteista. Näistä isoimpia ovat tilojen kannattavuus, viljelijöiden jaksaminen sekä tuotannon haitalliset vaikutukset luontoon ja ilmastolle.
Jatkuvat tehostamispyrkimykset ovat lisänneet monokulttuuriviljelyä ja kaventaneet luonnon monimuotoisuutta. Tehostaminen on myös paikoin heikentänyt eläinten hyvinvointia ja viljelijöiden jaksamista.
Vihreiden tavoite on uudistaa ruoantuotantoa kestävämmäksi. Muutoksen on oltava pitkäjänteinen, hallittu ja tuottajille reilu. Moni viljelijä on jo kehittänyt omaa toimintaansa ympäristöystävällisemmäksi. Kesällä julkaistu maatalouden ilmastotiekartta kertoo myös alan halusta tarttua toimeen.
Tulevaisuudessa ympäristön huomioimisen ei pidä olla lisäsatsaus, vaan kaiken toiminnan lähtökohta, jonka tukipolitiikka mahdollistaa. Ravinnekiertoa ja energiaomavaraisuutta on lisättävä, onhan viljelijöillä tärkeä rooli esimerkiksi biokaasun tuotannon edistämisessä. Maataloustukia pitäisi suunnata enemmän myös esimerkiksi ekosysteemipalveluihin, kuten hiilensidontaan ja vesiensuojeluun.
Yhtä lailla maataloustukien täytyy turvata viljelijöiden toimeentulo ja jaksaminen, jotta saamme syödä jatkossakin kotimaista ruokaa. Samalla varmistamme, että ala houkuttelee tulevaisuudessakin uusia tekijöitä.
Kotimainen ruoka on näyttänyt arvonsa tänä poikkeuksellisena vuonna. Ruuantuotannon kriisinkestävyyttä on syytä edelleen vahvistaa. Tarvitsemme lisää monipuolisia maatalousyrityksiä, joissa tuotos ei ole yhden kortin varassa. Vaikuttavimmat tulokset syntyvät, kun tuottajat, päättäjät ja kuluttajat puhaltavat yhteen hiileen.
Me haluamme olla mukana rakentamassa kestävämpää ja kannattavampaa kotimaista ruuantuotantoa sekä maaseutua, jossa ihmiset ja luonto voivat hyvin.
Minna Hölttä
puheenjohtaja, Maaseutu- ja erävihreät
Krista Mikkonen
ympäristö- ja ilmastoministeri (vihr.)
(Kirjoitus julkaistu MT 9.9.2020)
mennessä admin | syys 20, 2020 | Minna
Lemmikit ja eläinharrastukset tuottavat ihmisille iloa ja auttavat monia selviämään jokapäiväisestä elämästä. On kuitenkin meidän ihmisten vastuulla taata, että eläimet saavat elää hyvää elämää lajille sopivassa ympäristössä ja että niiden tarpeista ja hyvinvoinnista huolehditaan.
Monet nykyisin lemmikkeinä tai harrastuksena pidettävistä eläinlajeista ovat sellaisia, että niiden hyvinvointia ihmisen hoidossa on vaikeaa tai jopa mahdotonta varmistaa. Erityisesti eksoottisten eläinten käyttäytymistarpeista, sairauksista, terveydenhoidosta ja kognitiivisista kyvyistä ei ole riittävästi tutkittua tietoa, jonka perusteella niiden hyvinvointi voitaisiin aina turvata edes asiantuntijoiden toimesta. Eläimen sairastuessa asianmukaisen sairaudenhoidon mahdollisuudet ovat usein hyvin rajalliset. Lisäksi on vaarana, että lemmikeiksi otetaan yhä uusia villieläinlajeja.
Eksoottisiin lemmikki- ja harrastuseläimiin liittyy monia ongelmia kuten eläinten itsensä hyvinvoinnin puutteet, ihmisten ja kotieläinten turvallisuus (zoonoosit ja vaaralliset eläimet), vieraslajit, eläinten pyynti luonnosta, biodiversiteetin kapeneminen, salakuljetus ja rikollisuus. Nämä ongelmat johtavat eläinten kärsimykseen ja ympäristöongelmiin ja aiheuttavat kustannuksia valtioille. Yksin EU:n alueella tämä aiheuttaa likimain 12 miljoonan euron kustannukset vuosittain.*
Eksoottisten eläinten omistamista ja myymistä voidaan säädellä ja ongelmia estää monella tavalla, mutta helpoin, selkein ja kustannustehokkain tapa tähän on ns. positiivilista, eli lakiin kirjattu lista sallituista (eksoottisista) lemmikkieläimistä. Positiivilistan käytöstä on hyviä kokemuksia mm. Belgiassa ja Luxemburgissa, ja Alankomaissa listaa työstetään paraikaa. Useat muut EU-maat selvittävät listan käyttöönottoa.
Me allekirjoittaneet esitämme, että Vihreät ottavat puolueohjelmaansa eläinten positiivilistan ajamisen ja käyttöönoton Suomessa sekä ajavat sen kirjaamista uuteen eläinsuojelulakiin.
Perusteluina listan käyttöönotolle esitämme esimerkkejä eksoottisiin eläimiin liittyvistä tämänhetkisistä ongelmista, joihin listan käyttöönotolla pystytään vastaamaan:
- Eläinten itsensä hyvinvointi (eläimen soveltumattomuus lemmikiksi tai elämään suljetuissa olosuhteissa, ravinto-ongelmat, luonnonvalon puute, tietämättömyys eläimen elintavoista (laumaeläin vs. erakko), jne.)
- Rajoitusten puute vaativimpienkin lemmikkien hankinnalta (kuka tahansa voi hankkia eksoottisen eläimen ilman että edellytetään henkilöllä olevan tarvittava tietotaito ja muut edellytykset tarjota eläimelle sen hyvinvoinnin turvaavat olosuhteet ja hoito)
- Ihmisten hyvinvointi (myrkyllisten ja vaarallisten eläinten pito, zoonoosit)
- Muiden lemmikki- sekä tuotantoeläinten hyvinvointi (taudit, loiset, fyysinen vaara)
- Biodiversiteetti ja eläinten uhanalaisuus (eksoottisten lemmikkien pyynnin ongelmat, emojen tappaminen, rikollisuus, musta pörssi ja salakuljetus jne.)
Kaikki lemmikkeinä pidettävät tai potentiaalisesti pidettävät eläinlajit tulisi käydä läpi asiantuntijayhteistyössä ja tarkastella, voidaanko niiden hyvinvointia ihmisen hoidossa toteuttaa ja voidaanko niitä pitää lemmikkinä turvallisesti ympäristö ja muut tekijät huomioiden. Positiivilistalle kootaan eläimet, jotka täyttävät vaaditut kriteerit. Kriteerit voidaan perustaa tutkittuun ja objektiiviseen tietoon, toisin kuin perinteiset kieltolistat, jotka perustuvat hyvin moninaisiin kriteereihin ja ovat usein hankalasti valvottavia. Positiivilista ennaltaehkäisee ongelmia, sitä on helppo valvoa, se on EU-lainsäädännön mukainen (Andibel Case C-219/07) ja se on kustannustehokas.
Allekirjoittaneet:
Minna Hölttä
Riitta Salmi
Camilla Lindy
Kirsi Kirves
* “Communication from the Commission to the European Parliament, the Council and the European Economic and Social Committee and the Committee of Regions towards and EU Strategy on Invasive Species,” in COM (2008) 789, 2008.
mennessä admin | syys 19, 2020 | Minna
Kuntavaalien alla monessa pienessä kunnassa ja maaseutukaupungissa pohditaan tarkasti oman kunnan elinvoimaa ja tulevaisuutta. Moni miettii miten voisi omalla äänellään varmistaa sen, että siinä oman kylän koulussa voitaisiin jatkossakin tarjota turvallista ja lähellä tuotettua ruokaa, tai sitä, kuinka oman kylän korjaamo pärjäisi myös tulevaisuudessa ja voisi tarjota palvelujaan seuraavillekin sukupolville. Paikalliset yrittäjät miettivät, onko turvallista tehdä pitkän aikavälin investointeja.
Meillä Suomessa on kuntia 310 joista vain 107 käyttää kaupunki -nimitystä. Ei siis ole liioiteltua sanoa, että me olemme maaseutumaa. Vaikka suuri osa väestöstä keskittyykin kaupunkeihin, on meidän maamme pääosin maatalousmaata ja metsää. Näiden alueiden kehityksestä ja suunnasta päätetään kunnissa – ja iso osa niistä kunnista elää ja hengittää maaseudun, ruoantuotannon ja maaseutuyritysten kautta. Ei siis ole samantekevää, kuinka me hoidamme maaseutuamme, ja millaista maatalouspolitiikkaa me haluamme tehdä.
Me vihreät haluamme olla koko Suomen puolue ja se tarkoittaa sitä, että meidän on tarjottava oikeasti toimivia, luontoa ja ympäristöä suojelevia sekä aidosti kannattavia keinoja maaseudun elinvoiman ja ruoantuotannon ylläpitämiseksi. Näitä keinoja löytyy meidän maatalouspoliittisesta ohjelmastamme, ja nyt jos koskaan on aika myös jalkauttaa näitä visioita kuntiin. Meillä on nyt aito mahdollisuus tehdä kunnista ja maaseudusta entistä vihreämpi – ja samalla tarjota kannustavia, reiluja ja elinvoimaa lisääviä ratkaisuja, jotka hyödyttävät paitsi kuntalaisia, myös koko ekosysteemiä. Toivon että olette valmiita ottamaan tämän haasteen vastaan.
Tehdään yhdessä maaseudusta entistä vihreämpi.
