Minna Hölttä️ 2 päivää sitten

Suomen Hevosurheiluliitto on mukana SEY:n kampanjassa edistämässä hevosten hyvinointia. #parempaahevosille #sey #shul #eläinsuojelu

Minna Hölttä️ 4 päivää sitten

Jos vielä on OP edustajiston ehdokas hakusessa, niin tässä mainio ehdokas!

Minna Hölttä️ 4 päivää sitten

Kiinnostaisiko uusi harrastus ja kilpailumalli oman hevosen kanssa? Maastakäsittely sopii KAIKILLE hevosille ja kaikille harrastajille. Ja se parantaa turvallisuutta, helpottaa arkea hevosen kanssa, on haastavaa ja palkitsevaa! Käy kurkkaamassa ratoja, ota laji haltuun ja löydä ihan uusi tapa tehdä hommia ja harrastaa hevosen kanssa! #SHUL #parempaahevosille #maastakäsittely #hevoset

Minna Hölttä️ 6 päivää sitten

Jätin tänään valtuustossa seuraavan valtuustoaloitteen - aloitetta saa kopioida jos haluatte jättää vastaavan myös omalla alueellanne: Valtuustoaloite: Valkeakosken perustettava yhteistyöelin eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi ja laadittava kokonaissuunnitelma eläinten hyvinvoinnin toteuttamisesta kaupungin alueella. Eläinten hyvinvoinnista vastaavat useat eri tahot. Valkeakoskella eläinten kunnalliset eläinlääkäripalvelut sekä eläinsuojeluvalvonta on järjestetty Tampereen ympäristöterveyden kautta. Löytöeläintoiminnan järjestäminen on kunnan omalla vastuulla ja vastaavasti taas eläinpelastustoiminta on hyvinvointialueen vastuulla. Luonnonvaraisista eläimistä vastaa valtio, joten luonnonvaraisten eläinten hyvinvoitiin ja vaikkapa lakisääteiseen auttamisvelvoitteeseen ei ole laissa tarkempaa ohjeistusta kunnallisen eläinlääkärin antamaa eutanasiaa lukuun ottamatta. Käytännössä eläinten hyvinvoinnista ja turvallisuudesta vastaa hyvin moninainen joukko viranomaisia ja tässä tukena toimii myös kolmannen sektorin toimijoita. Aina kutenkaan vastuut, velvollisuudet ja mahdollisuudet eivät ole millään tavalla selviä viranomaisille, kaupunkilaisista puhumattakaan. Tämä aiheuttaa eläimille hyvinvointihaasteita eikä lopulta edistä esim. Laissa määriteltyä tavoitetta eläinten hyvinvoinnin turvaamisesta. Eläinten hyvinvointilaki uudistui 2024 ja eläinlääkintähuoltolaki uudistuu 1.1.2026. Molemmat lain uudistukset ovat tuoneet uusia velvoitteita, ja myös uusia käytäntöjä eläinten hyvinvoinnista huolehtimiseen. Eläinlääkintäpalvelujen osalta uusi laki aiheuttaa eläinten omistajille huolta mm. muiden kuin laissa määriteltyjen välttämättömien eläinlääkintäpalvelujen saatavuuden osalta alueella. Myös markkinaehtoiseen hinnoitteluun sitoutuminen saattaa vaikeuttaa eläinlääkäripalvelujen saatavuutta tulevaisuudessa. Luonnonvaraisten eläinten auttamisvelvollisuus koskee kaikkia, mutta harvalle on selvillä miten ja kuka luonnonvaraisten eläinten hoidosta vastaa ja kuinka lain mukaan voidaan oikein toimia. Myös löytöeläinten osalta on kaupunkilaisilla usein epäselvyyttä vastuista ja velvollisuuksista. Löytöeläinpalvelut toteutetaan alueella ostopalveluina, mutta löytöeläinten osalta tulisi määritellä selkeät laatukriteerit, joiden pohjalta löytöeläinpalvelut toteutetaan. Monelle eläimen löytäneelle ei ole selvää miten, milloin ja kuka eläimen kiinniotosta, vastaanotosta, kuljetuksesta tai hoidosta vastaa. Myös eläinsuojeluvalvonta ja eri viranomaisten vastuut ja velvollisuudet sekä kolmannen sektorin rooli ovat monelle kaupunkilaiselle epäselviä. Eläinsuojeluvalvontaan tekee oman haasteensa puutteelliset resurssit sekä epäselvyydet eri viranomaisten toimenkuvien välillä. Yhteistyöelin joka kokoaisi saman pöydän ääreen eri viranomaistahojen edustajat kuin myös kaupungin ja vapaaehtoissektorin toimijat voisi tehdä yhteistyössä kirjallisen suunnitelman eri toimintojen ja vastuiden jakamisesta. Samalla tämä suunnitelma tuotaisiin kaupungin verkkosivuille ja sen pohjalta korostettaisiin toimintaohjeet kaikkien saataville eri tilanteisiin. Yhteistyöelimen koollekutsumista vastaisi kaupunki, ja se kokoontuisi esim. vuosittain päivittämään suunnitelman sekä vastuujaot. Samalla eri alueiden toimijat voisivat suunnitella ja kehittää yhteistyössä alueellista eläinten hyvinvointia ja toimintamalleja eri tilanteisiin. Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Valkeakosken kaupunki perustaa yllä esitetyn yhteistyöelimen, joka laatii paikallisen eläinten hyvinvointisuunnitelman. Tämä suunnitelma pitäisi sisällään Tampereen ympäristöterveyden tarjoamat palvelut ja paikallisuunnitelman eläinlääkäripalveluiden saatavuudesta, kunnalle kuuluvan löytöeläintoiminnan järjestämisen laatukriteeristön ja vastuurajaukset, sekä suunnitelman kunnan eläinpelastustoiminnasta yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa. Suunnitelma sisältäisi myös toimintatavat ja ohjeet luonnonvaraisten eläinten auttamiseksi Valkeakosken alueella. Suunnitelman toteuttamiseksi kaupunki tekee selvityksen alueella toimivista eläinlääkinnän, eläinpelastuksen ja löytöeläintoiminnan tahoista sekä kolmannen sektorin toimijoista jotka voivat toimia tukipalveluina palvelujen järjestämiselle. Suunnitelma kokoaa yhteen yhteystiedot ja toimintamallit joilla Valkeakosken kaupunki turvaa eläinten hyvinvoinnin kaupungin alueella. Kuva We animals media. #eläinsuojelu #eläimet #eläinsuojeluneuvoja

Minna Hölttä️ 6 päivää sitten

Ryhmäpuheenvuoroni 10.11.2025 valtuuston kokouksessa: Tulevaisuuden ja talouden näkymät voinee tiiviisti niputtaa alle kymmeneen sanaan: kaikki on epävarmaa, rahaa ei ole ja kaikki kuollaan. Noin, ja nyt kun tuo on pois alta, voidaan siirtyä asiaan. Toivottomuudella ja niiden kylmien faktojen toistelulla ei muuteta mitään. Uskallan lainata tässä nyt itseäni parempaa ja fiksumpaa ajattelijaa Esko Valtaojaa, joka tietää ihan tutkimusten pohjalta kertoa, että ihmisten elämä ei historian suuressa kuvassa ole koskaan ollut niin helppoa kuin nyt. Maailmassa ei koskaan ole ollut niin paljon ihmisoikeuksia, vapauksia ja hyvinvointia kuin nyt. Maailmassa ei ole koskaan ollut niin paljon mahdollisuuksia nopeisiin muutoksiin kuin nyt. Siinä missä meillä on uhkia, pelkoja ja toivottomuutta, meillä on myös mahdollisuuksia, rohkeutta ja toivoa. No miten tämä sitten liittyy tänne meidän koskiin ja paikallispolitiikkaan, saati miten se liittyy nyt käsiteltävänä olevaan talousarvioon? Monellakin tapaa. Talousarvion osalta meidän ensivuoden tulos olisi karvan verran plussalla, mutta tulevina vuosina velkataakka edelleen kasvaa. Synkkien ennusteiden ja kovien lukujen välistä on tietysti kauhean vaikea löytää kaikkia niitä mahdollisuuksien ja toivon kipinöitä - niitä kun ei sinne yleensä kirjata. Ja siksi onkin sen tärkeää puhua myös siitä miten taloutta kasvatetaan, elinvoimaa lisätään, veto- ja pitovoimaan panostetaan ja investoidaan siihen tulevaisuuteen. Koska tulevaisuus tulee, vaikka miten me haikailtaisiin, että ennen kaikki oli paremmin. Olen saattanut joskus aikaisemminkin mainita ohimennen, että meidän talous lepää aika pitkälti yrittäjien ja yritystoiminnan harteilla. Ne veroeurot joilla rahoitetaan päiväkoteja, vanhustenhoitoa, kouluja, terveydenhuoltoa ja sosiaaliturvaa kerätään ihmisten palkasta, palkalla ostetuista tuotteista ja palveluista sekä yrityksiltä erilaisina maksuina. Kaupungilla tai valtiolla ei ole oma rahaa - se on aina kerätty jonkun työstä. Tätä rahaa ei olisi, ellei meillä olisi yrityksiä ja yrittäjiä jotka työllistävät ja pitävät talouden rattaat käynnissä. Yritystoiminnan lisääminen ja siihen panostaminen paikallisesti tuo sekä suoraan että välillisesti meille tuloja, ja edistää koko kaupungin hyvinvointia. Jos veroja korotetaan niinkuin nyt on esitetty, on meillä velvollisuus varmistaa, että yritysten toimintaedellytykset, investoinnit ja uusien yritysten - niin isojen kuin pientenkin - perustaminen on kannattavaa, koska sillä me voidaan varmistaa, että sitä rahaa palveluihin on myös jatkossa. Nyt sitten onkin mainio itsetutkiskelun paikka - voisiko tässä olla jotakin jota me voisimme Valkeakoskella tehdä? Viimepäivien lehtiä lukiessa on tullut mieleen että tällä saralla meillä saattaisi kaupunkina olla petraamisen varaa. Kilpailutus, hankintojen pilkkominen, yritysten toimintaedellytysten turvaaminen esim. Juuri toimitilojen osalta, paikallisen talouden vauhdittaminen ja oppilaitosten, yritysten ja yhteisöjen yhteistyön edistäminen. Kaikki kauhean hyviä keinoja edistää paikallistaloutta, ja iso osa näistä ei edes vaadi suuria investointeja, vaan tahtoa ja halua. Kampusalueen ja maahanmuuton ansiosta meillä on kasvupotentiaalia ja mahdollisuuksia ylittää negatiiviset väestöennusteet vaikka vauvoja ei synnykään entiseen tahtiin - meidän on ymmärrettävä, että jokainen kaupunkilainen, ja jokainen yritys on meille valtavan iso mahdollisuus ja tuettava niitä kaikin voimin. Entäpäs sitten se veto- ja pitovoima? Valkeakoskella perheet haluavat luonnonläheisenä asumista ja pientalotonttien menekki on hyvä. Meillä siis on vetovoimaa, ja sitä tulisikin kehittää edelleen. Maankäytön ja kaavoituksen osalta meidän tulisi entistä tarkemmin suunnitella tulevaisuutta, rohkeasti ja reippaassa etukenossa. Nyt puutteellisten viherkäytävien rakentaminen, puistomaisen keskustan vaaliminen ja strategisten kaupungin kasvualueiden turvaaminen tulevien asukkaiden lähivirkistysluonnoksi palvelisi kaupungin toivottua kasvua myös tulevina vuosina. Investoimalla joukkoliikenteen parantamiseen me paitsi säästämme luontoa, myös lisäämme eri alueiden saavutettavuutta, ja mahdollistamme juuri oman näköisen elämän löytämistä Valkeakoskella. Meillä toimii lukemattomia yhdistyksiä ja yhteisöjä, joiden potentiaalia ei täysipainoisesti hyödynnetä - tai ei välttämättä edes tiedetä. Nämä ovat meille valtava mahdollisuus lisätä hyvinvointia, toimeliaisuutta ja yhteisöllisyyttä joka vain odottaa toteutumistaan. Ja sitten vielä se luonto. Meillä on lintujärviä, lehtoja, metsiä ja puistoja. Uimapaikkoja ja vesistöliikennettä aivan kaupungin keskustassa. Meillä on valtava potentiaali luonnon monimuotoisuuden vaalimisessa, sen osoittamisesta että meille todellakin se luonto ja ympäristö on ainutlaatuinen ja korvaamaton voimavara, jonka varaan me voimme rakentaa vihreää ja kestävää kaupunkia. Mahdollisuuksia ja toivoa on, joten tämäkin on vain niin sanotusti tekemistä vaille valmis, eli pitäisköhän kääriä hihat ja alkaa tekemään?

Minna Hölttä️ 6 päivää sitten

#politiikka Valtuusto 10.11.2025 Aluksi keskusteltiin käsittelyjärjestyksestä, kun kokoomuksesta esitettiin että veroprosentti käsiteltäisiin ennen talousarviota. Esitys hävisi äänestyksessä ja käsittelyjärjestys pysyi ennallaan. Kaupunginvaltuuston kokouspäivät vuonna 2026 - päätettiin tulevalle vuodelle valtuuston kokouspäivät. Valtuustoaloite: Konkarikoski Ulla ym.: Esteettömän invarampin rakentaminen Valkeakosken uimarannalle. hankkeen toteuttaminen tarkastellaan Apian uimalarakennuksen korjaussuunnittelun yhteydessä. Talousarvio 2026 ja taloussuunnitelma 2026-2028 Kaupunginjohtaja Minna Uschanoff käsitteli omassa puheessaan tulevia riskejä, mutta myös positiivisia signaaleja taloudessa. Hän muistutti kuitenkin että kuntien talousnäkymät ovat synkät, mutta Valkeakoskella on mahdollisuus olla menestyvien kasvukuntien joukossa. Petra Pikkanen (sdp) toivoi puheessaan, että Valkeakoskella nähtäisiin hyvä - Valkeakoski ei ole pieni nukkumalähiö vaan elinvoimainen kaupunki. Hän myös kiitti kaupungin henkilöstöä venymisestä vaikeassa taloustilanteessa. Marko Eerola (kok) omassa puheessaan nosti esiin, että vaikka ensivuoden talousarvio saatiin puristettua hieman plussan puolelle, on hyvin mahdollista että tulos painuu silti miinukselle. Hän muistutti että Suomella ei ole varaa nykyisiin palveluihin. Kokoomus ei ole halukas veronkorotuksiin. Hän esitti että talousarvio palautetaan valmisteluun. Veera Kiretti (vas) muistutti, että meidän täytyy huolehtia myös epävarmassa tilanteessa siitä, että Valkeakosken ihmisillä menee hyvin myös epävarmassa tilanteessa. Hän myös muistutti, että kaikki muutokset eivät vaadi isoja investointeja. Mikko Nurmo (ps) kertoi että ensivuonna veronmaksajan ostovoima palaa vuoden 2020 tasolle. Hän esitti huolensa veronkorotusten vaikutuksesta keskituloisen koskilaisen ostovoimaan. Hän korosti, että taantumassa veronkorotukset ovat myrkkyä ja silloin niitä ei tulisi tehdä, vaan keskittyä keräämään puskuria silloin, kun taloustilanne on hyvä. Hän korosti, että investoinnit uusiin yhtenäiskouluihin ovat olleen ylimitoitettuja kunnan taloustilanne huomioiden. Petra Schutze-Steinen (kesk.) omassa puheenvuorossaan nosti esiin, että talousarvio perustuu hyvin epävarmalle pohjalle. On myös mahdollista että palvelujen hinnat nousevat ja kansalaisten ostovoima heikkenee. Keskusta ei lähtökohtaisesti olisi halunnut hyväksyä veronkorotuksia, mutta vaihtoehtoja ei oikein ole. Hän korosti että vesivaroja ei saa realisoida. Oman puheenvuoroni voitte lukea omasta profiilistani kokonaisuudessaan. Talousarvion palauttamisesta valmisteluun käytiin aika pitkää keskustelua. Keskustelun lopuksi Marko Erola veti palautusesityksensä pois. Siirryttiin käsittelemään talousarviokirjaa. Talousarvioon tehtiin tekstimuutoksia jotka selviävät pöytäkirjasta. Varsinaisiin summiin ei koskettu. Valtuusto hyväksyi lopuksi muutoksin talousarviosuunnitelman. Vuoden 2026 tuloveroprosentti, kiinteistöveroprosentit ja muiden verojen perusteet. Kunnallisveroprosenttia esitettiin nostettavaksi 9,1 %, Timo Döbert esitti että veroprosenttia ei nosteta. Mikko Nurmo kannatti Döbertin esitystä. Veronkorotuksista käytiin paljon keskustelua. Esitys hävisi äänestyksessä ja näin ollen kunnallisveroprosentti nousee 9,1 %, kiinteistöveroprosentti pysyy ennallaan. Henkilöstöä koskevat esitykset vuodelle 2026: Virkasuhteiset: Hallintokeskus, Koulutus- ja hyvinvointikeskus ja Tekninen keskus. Esitykset perustuivat talousarviosuunnitelmaan ja ne hyväksyttiin esityksen mukaan. Sidonnaisuusilmoitukset raportti: Tilanne 23.10.2025 Myös aloitteita saatiin: Remu Nevala (sdp) teki aloitteen purkutalotaiteen hankkeiden käynnistämiseksi Valkeakoskella. Itse tein Markku Herityn puolesta aloitteen Arboretumin perustamisesta Valkeakoskelle. Omana valtuustoaloitteenani jätin aloitteen eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi perustettavasta yhteistyöelimestä sekä eläinten hyvinvoinnin kokonaissuunnitelman laatimisesta.

Minna Hölttä️ 2 viikkoa sitten

Naisen ruumis - tuo ikuinen mysteeri. Eikäku... Muutama ajatus naisista ja lääketieteestä. Tiesittekö, että vasta 2000-luvulla alettiin euroopassakin vaatia naisten osallistumista lääketieteen kliinisiin tutkimuksiin - huolimatta siitä että jo ennen tätä on ollut tiedossa että eri lääkeaineet vaikuttavat miehiin ja naisiin eri tavoin. Tanskassa tehtiin 2019 tutkimus jonka mukaan naiset diagnosoidaan myöhemmin kuin miehet. Osasyynä tutkimuksessa pidettiin mahdollista sukupuolittuneisuutta diagnoosien tulkinnassa. Esimerkeissä naiset saivat keskimäärit 4,5 vuotta myöhemmin diagnoosin metabolisissa sairauksissa, 2,5 vuotta myöhemmin syövissä ja lähes kuusi vuotta myöhemmin ADHD:ssa kuin miehet. Asiasta on myös tehty uusia tutkimuksia. Kun tätä kokonaisuutta miettii, niin jotenkin tulee mieleen että liekö olisi mahdollista ihan oikeasti kehittää toimivia, sivuvaikutuksiltaan vaatimattomia täsmälääkkeitä esim. kuukautiskipuihin ja vaihdevuosioireisiin, puhumattakaan vaikkapa rintasyövän estämisestä. Tässä alla tekoälyn aikajanaa miten lääketieteessä on huomioitu naiset: 1950–1976: Naiset aliedustettuina kliinisissä tutkimuksissa; ei sukupuolijakaumavaatimuksia. 1977 (USA): FDA:n ohje suosittelee lisääntymisiässä olevien naisten poissulkemista varhaisvaiheen (vaihe I–IIa) lääketutkimuksista. orwh.od.nih.gov 1986 (USA): NIH julkaisee ohjeistuksen, joka kannustaa naisten sisällyttämiseen (ei vielä pakollinen). 1989 tarkennetaan, että poissulkeminen on perusteltava. orwh.od.nih.gov 1990 (USA): NIH perustaa Office of Research on Women’s Health (ORWH) vauhdittamaan edistystä. AAMC 1993 (USA): NIH Revitalization Act tekee naisten ja vähemmistöjen sisällyttämisestä pakollista kaikissa NIH-rahoitteisissa kliinisissä tutkimuksissa; tulokset analysoitava sukupuolen mukaan vaihe III -tutkimuksissa. ncbi.nlm.nih.gov Samana vuonna FDA peruu vuoden 1977 rajoituksen ja antaa uudet ohjeet osallistumisesta. PubMed 2001/2004 (EU): Kliinisten lääketutkimusten direktiivi 2001/20/EY (soveltaminen 2004) harmonisoi GCP:n ja eettiset käytännöt koko EU:ssa (ei erillistä “naiskiintiöpakkoa”, mutta puitteet vahvistuvat). Wikipedia 2005 (EU/ICH): EMA/ICH “Gender considerations in the conduct of clinical trials” – ohje korostaa edustavuutta ja sukupuolinäkökulmaa tutkimusten suunnittelussa ja analyysissä. European Medicines Agency (EMA) 2014/2022 (EU): EU-asetus 536/2014 (sovellettava 31.1.2022) tehostaa läpinäkyvyyttä ja raportointia; käytännössä tukee parempaa edustusta ja seurantaa EU:ssa. Wikipedia

Minna Hölttä️ 2 viikkoa sitten

Työ eläinkokeettoman maailman hyväksi ei ole ollenkaan lopussa. Mitta harvoin tullaan ajatelleeksi mihin kaikkeen eläinkokeita käytetään. Siksi on ollut surullista ja järkyttävää seurata Elon Muskin Neuralinkin tekemiä eläinkokeita. Mm. FDA on jo vuonna 2022 puuttunut yhtiön eläinkokeisiin ja niiden tekotapaan, mutta edelleen kokeita suoritetaan. Ymmärrän tarpeen testata uusia teknologioita, mutta sen ei tulisi tapahtua elollisten, älykkäiden eläinten kustannuksella. Vaihtoehtoja on - joskin varmasti kalliimpia, mutta uskoisin että jos jollakin niin Elonilla voisi olla varaa myös muuhun. "Inside Elon Musk's Neuralink lab where 1,500 animals have been killed and test monkeys were subjected to 'extreme suffering'" Kommenteissa Linkki mm. Yhteen artikkeliin asian tiimoilta. Kuva Jo-Anne McArthur / We animals. #eläinkokeet #eläinsuojelu #neuralink

Minna Hölttä️ 2 viikkoa sitten

Suomalaisen Klubin jäsenyyksistä on paljon keskusteltu viimepäivinä. Olipa asiasta mitä mieltä tahansa, niin aika synkkä on tämä Havukosken näkemys: ”Miesten illanistujaisissa on vähän erilaiset jutut, Havukoski selittää. Klubilla keskustellaan paljon esimerkiksi ajankohtaisista yhteiskunnallisista kysymyksistä ja liike-elämän asioista.” Edelleenkinkö me eletään maailmassa jossa naiset eivät miesten mielestä voi tai osaa keskustella yhteiskunnallisista kysymyksistä tai liike-elämästä? Näin poliitikkona ja yrittäjänä tämä tuntuu aika ERIKOISELTA näkemykseltä. Blessed be...

http://yle.fi

Nyt puhuu mies, joka ei hyväksynyt naisia Suomalaisen klubin jäseneksi

Hannu Havukoski äänesti naisten jäsenyyttä vastaan, koska pelkää, että naisten tulo klubiin…