Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja yleisö,

Joku minua fiksumpi on todennut, että me emme omista tätä maailmaa – me lainaamme sen tulevilta sukupolvilta.

Jokainen päätöksemme linjaa sitä tulevaisuutta, jonka meidän jälkeemme tulevat sukupolvet kohtaavat. Jo viimevuonna peräänkuulutin kykyä katsoa pitkälle silloinkin, kun taloudessa ei ole valoisin hetki, sekä rohkeutta uskoa ja satsata tulevaisuuteen. Nyt sitä rohkeutta ja uskoa tarvitaan.

Talouden mataessa on pakko tehdä korjausliikkeitä. Se on vastuullista politiikkaa. Mutta korjausliikekin voi olla liian raju – jäisellä tiellä tiukka korjausliike saattaa suistaa auton ulos tieltä. Jos pitkän tähtäimen visio on hukassa, saatetaan lyhyellä tähtäimellä tehdä virheliikkeitä pienten säästöjen toivossa.

Kunnallisveron korotus hyvin hyödynnettynä antaa meille hiukan liikkumavaraa ja mahdollisuuden panostaa palveluihin sekä varustautua tulevaisuuteen. Sote- ja maakuntauudistus on tulossa ja niiden myötä jäänee kaupungin tärkeimmäksi tehtäväksi koulutuksen ja kaavoituksen ohella kaupunkilaisten terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Tämä tehtävä nähdään niin tärkeänä valtakunnallisellakin tasolla, että vuoden 2020 alusta otetaan kuntien valtionosuuteen käyttöön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lisäosa eli ns. HYTE-kerroin. Tämän lisäosan tarkoitus on kannustaa kuntia panostamaan entistä enemmän liikkumista ja hyvinvointia edistäviin palveluihin. Edistävätkö nyt taloussuunnitelmassa esitetyt leikkaukset tätä tavoitetta?

Niin tärkeää kuin onkin seurata taloutta tarkasti, on syytä myös muistaa, että monella palvelulla ja toiminnalla on muutakin kuin puhtaasti taloudellinen arvo. Kariniemen leirikeskus menisi varmasti kaupaksi, mutta onko sen laatuista luontokohdetta järkevää myydä pois, vaikka peruskorjaukseen ei heti tulevina vuosina olisikaan varaa? Laskettelurinteen ylläpidon lopettamisella säästetään euroja, mutta menetetään palvelu, jota useat kaupunkilaiset ovat käyttäneet. Pikaluistelurata jätetään tekemättä vähäisen käytön vuoksi. Mutta pitäisikö jossakin välissä mitata myös arvoa, jonka profiloituminen monipuoliseksi liikuntaharrastusten ja mahdollisuuksien kaupungiksi Valkeakoskelle tuo? Jos haluamme nostaa alueen vetovoimaa ja kasvattaa asukasmäärää on meidän pidettävä kirkkaana mielessä mansikkapaikan visio – näkemys siitä millainen Valkeakoski on viiden tai kymmenen tai kahdenkymmenen viiden vuoden kuluttua. Ja mitkä ovat Valkeakosken vahvuudet Pirkanmaan muiden kuntien joukossa.

Juuri esitellyssä keskustan osayleiskaavan luonnoksessa oli hahmoteltu keskustaan tornitaloja sekä tiiviimpää kävelykeskustaa. Jos me kadotamme vision, niin kuka niihin taloihin tulevaisuudessa haluaa muuttaa?

Nyt esitellyssä talousarviossa ja taloussuunnitelmassa on toki myös askelia oikeaan suuntaan, esim. vuosiviikkotunnin lisäys 1 ja 2. luokan oppilaille sekä rajoittamaton oikeus varhaiskasvatukseen. Nuorten kesätyöseteli sai jatkon ja toivottavasti myös saavuttaa tulevana kesänä entistä useamman nuoren. Toimintojen uudelleenjärjestelyt sekä keskittämiset ovat järkeviä uudistuksia, joilla saadaan myös kaivattuja säästöjä kaupungin menoihin.

Talouden tasapainottaminen ja kaupunkivision toteuttaminen vaativat meiltä pitkäjänteisyyttä ja rohkeutta ottaa käyttöön uusia keinoja ja toimintamalleja. Jotta saisimme myös kaupunkilaiset mukaan, on asukkaiden osallistumista lisättävä voimakkaasti esimerkiksi osallistuvan budjetoinnin keinoin ja entistä avoimemmalla ja läpinäkyvämmällä päätöksenteolla. Se velvoittaa myös meitä päättäjiä avaamaan päätöksenteon taustoja entistä laajemmin ja perinpohjaisemmin.

Arvoisa puheenjohtaja ja valtuutetut,
Syksyllä julkaistiin ilmastoraportti, joka kertoi karun viestin ilmastonmuutoksesta ja ilmaston lämpenemisestä. Jos haluamme olla kantamassa oman vastuumme siitä lainasta, joka olemme velkaa niille tuleville sukupolville, meidän täytyy toimia nyt. Kasvissyönnin lisääminen, kiertotalouden parantaminen, luonnon monimuotoisuuden suojelu, digitalisaation hyödyntäminen ja julkisen liikenteen kehittäminen ovat esimerkkejä keinoista, joita me voisimme toteuttaa jo tänään.

On helppoa kohauttaa olkia ja todeta, että pienen pohjoisen maan pieni pohjoinen kaupunki ei asioihin voi vaikuttaa, mutta mitä tällainen asenne kertoo meistä ihmisinä ja päättäjinä? Millaisia lainan maksajia me olemme niille tuleville sukupolville?

Share This